Etäterapialle kannattaa antaa mahdollisuus
Kuten tunnettua, puheterapiapalvelujen saatavuus on monilla alueilla heikko. Erityisen heikosti puheterapiaa saavat aikuisneurologiset asiakkaat. Tämä johtuu mm. siitä, että vain pieni vähemmistö ammattikunnasta ottaa vastaan aikuisasiakkaita.
Palvelujen tarve kuitenkin kasvaa väestön ikääntyessä. Puheterapeutille ohjaudutaan mm. aivoverenkiertohäiriön jälkitilojen vuoksi (afasia, apraksia, dysartria, nielemisvaikeudet). Aivoliiton mukaan noin 18 000 ihmistä saa vuosittain Suomessa aivoinfarktin ja 1800 aivoverenvuodon.
Onneksi viimeistään korona-aika vakiinnutti etäterapian aseman: huomattiin, että netin välitykselläkin voidaan pitää vaikuttavaa puheterapiaa. Näin palvelujen piiriin saatiin ihmisiä, jotka ilman etämahdollisuutta olisivat jääneet täysin ilman puheterapiaa.
Varsinkin iäkkäämmälle henkilölle etäterapia voi aluksi tuntua vieraalta ajatukselta – enhän minä osaa, mistä konekin saadaan ja joutuisin vaivaamaan lähimmäisiäni. Tuntuu myös kummalliselta puhua tietokoneelle.
Usein asiat kuitenkin saadaan järjestymään, ja kannustan ainakin harkitsemaan etäterapiaa. Tarvitaan toimiva tietokone tai tabletti, toimiva nettiyhteys, jonkin verran digitaitoja kuntoutujalta ja/tai lähi-ihmisiltä sekä mahdollisesti avustaja (esim. puoliso tai muu perheenjäsen) olemaan ainakin läsnä terapian aikana.
Lämmöllä muistelen erästäkin 9-kympin molemmilla puolilla ollutta avioparia, joiden kanssa pidettiin jakso etänä. Kone oli kyllä ensin juntturassa, ja aluksi tarvittiin hieman sukulaisten apua, mutta lopulta tapaamiset onnistuivat Google Meetissa, ja matkan varrella ilmenneet tietotekniset ongelmat saatiin ratkaistua.
Joillain alueilla saattaa onnistua myös etäavusteinen terapia. Siinä terapia tapahtuu etänä, ja kuntoutuja menee omalla paikkakunnalla esimerkiksi terveyskeskuksessa sijaitsevaan tilaan, jossa on paikalla etäavustaja. Erilaisista tavoista päästä etäterapiaan kannattaa kysellä aktiivisesti hoitavalta taholta.
Hyvää maailman AVH-päivää!
Tea Majaniemi
puheterapeutti