Kirjoittaja: Heidimaria Väkeväinen, Puheterapeutti, FM
Puheterapeuttina kireisiin kielijänteisiin törmää suhteellisen usein kun kireys vaikeuttaa äänteiden oppimista. Perheiden kertomana kielijänteitä ei neuvoloissa tai lääkärien vastaanotoilla juurikaan huomioida tai niitä jäädään helposti seurailemaan kunnes lapsi on esimerkiksi 5-vuotias. Äänteiden oppiminen ja puheen tuotto on kuitenkin vain jäävuoren huippu kielijänteestä puhuttaessa.
Kielen lepoasennon tulisi olla aina ylhäällä, ei suun pohjalla. Näin myös nieltäessä. Kielen lepoasento suulaessa ohjaa mm. hammaskaaren ja suulaen kasvua. Kireä kielijänne voi ohjata koko kasvojen alueen kasvusuuntaa väärin, ja näkyä niin kasvojen piirteissä kuin purennassa (Yoon, ym. 2017; Meenakshi & Jagannathan, 2014). Kireän kielijänteen seurauksena näkee usein lapsia tai aikuisia, joilla kielen lepoasento on suun pohjalla ja suulaki kapea ja korkea. Korkean suulaen muodolla on todettu olevan selkeä yhteys usein toistuvien, varhain alkavien välikorvatulehdusten välillä (Kim ym. 2008). Suulaki on myös nenän pohja, joten jos suulaki on korkea, se vie volyymia nenähengitykseltä. Tästä seuraa suuhengitystä, joka puolestaan on epäedullista mm. leukojen ja purennan kehitykselle (Harari ym. 2010). Kasvojen ja ylähengitysteiden rakenteiden poikkeamien on todettu olevan selvässä yhteydessä uniapnean syntyyn lapsilla (Ikävalko ym. 2012). Hyvällä unella taas on suuri merkitys esimerkiksi keskittymiseen ja muistiin. Uniapneaa on todettu esiintyvän ADHD-lapsilla runsaasti (Sedky, Bennet & Carvalho 2014). Kireä kielijänne voi aiheuttaa lihasjännityksiä, huonoryhtisyyttä ja päänsärkyä (Olivi ym. 2012).
Kielellä ja kielen liikelaajuudella on suuri merkitys syömisessä. Kieli ohjailee ruokaa suussa ja kohti nielua. Kielen liikelaajuus vaikuttaa siis paljon ruuan käsittelyyn suussa, syömisen onnistumiseen. Pienillä lapsi kireä kielijänne voi näkyä vaikeutena kiinteisiin ruokiin siirryttäessä, mutta jo imetyksen onnistumiseen kielen liikelaajuus vaikuttaa merkittävästi. Kielijänteen vapauttaminen vähentää imetyksen pulmia merkittävästi, tämä on todettu useissa tutkimuksissa. Kotlown (2016) tutkimuksessa 194 vauvasta 93 prosentilla refluksi oli poissa kaksi viikkoa kielijänteen vapauttamisen jälkeen. Tulos liittyi syömisen helpottumiseen ja ilman nielemisen loppumiseen. Martinellin ym. (2015) tutkimuksessa todettiin kielijänteen vapauttamisen jälkeen vauvojen syövän tehokkaammin ja imetyskipujen vähentyneen.
Kielijänteen vaikutukset voivat ulottua siis hyvinkin kauas, tässä mainittuna vain joitakin.
Kielijänteen arviointi ei ole helppoa. Samankin näköiset kielijänteet voivat aiheuttaa hyvin erilaisia toiminnan rajoitteita, on otettava huomioon kokonaisuus (yleinen lihasjänteys, suunpohjan elastisuus jne). Nykyään kielijänne määritelläänkin toiminnan, ei ulkonäön kautta. Ulkonäkö on aina toissijaista. Kireä kielijänne ei häviä itsekseen. Kielijänteiden kudoskoostumus vaihtelee, mutta kireissä kielijänteissä on todettu olevan paljon tyypin 1 kollageenia, joka ei veny (Martinelli ym. 2014). Venyttely voi vapauttaa kireän kielijänteen aiheuttamia kireyksiä esimerkiksi suun pohjasta, mutta itsessään kielijänne ei veny.
Kireä kielijänne ei siis ole vain R-asia. Kireä kielijänne vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn laajalti, kielijänne on osa kokonaisterveyttä.